Minussa on valtaa

28.01.2019

Minulle on väliä, miltä näytän ja kuulostan. Minulle on väliä, onko lähelläni hyvä olla. Minulle on väliä, mitä muut ajattelevat ja sanovat minusta - myös silloin, kun en ole itse kuulemassa. Ja toivon, että se on hyvää, sillä tästä sisäisestä valtataistelusta haluan selvitä kunnialla.

Minussa on valtaa. En pysty sitä luovuttamaan pois, vaikka haluaisin.

Minussa on valtaa, jota en voi väittää hallitsevani. Se on minussa. Ja välillä se muistuttaa kipeästi olemassaolostaan.

Valta vaikuttaa muihin. Jotkut mainostavat, etteivät lainkaan välitä siitä, mitä muut. Minun kohdalleni ei ole osunut tällaisia ihmisiä. Olen huomannut, että läheisilleni on väliä sillä, mitä sanon tai teen. Kotona, töissä, harrastuksissa.

Keksin kyllä aina selityksen, kun joudun tämän vallan valtaan. Olen väsynyt, turhautunut, ärsyyntynyt, kiireinen, sarkastinen, ajattelematon, juopunut, loukattu, kireä, päätäni särkee, satutettu - lista on loputon. Huumori. Se on ehdottomasti listalla. Monessa muodossa. Vaikken vielä ole keksinyt, mitä hauskaa siinä on. Valta minussa on ja pysyy.

Voin pilata jonkun päivän tai pari. Se käy helposti, kun asettaa sanat oikein kipeään kohtaan. Osaan tehdä sen jopa viisasta ja hyväntahtoista esittäen. Pelkillä faktoilla.

Voin viedä työkaveriltani yöunet. Tiedän, että siihen riittää muutama sähköpostiviesti - ja varmistuksena saatan laittaa tekstiviestin perään. Niitä sitten lukee uudestaan ja uudestaan. Miettii varmaan, mitä vastaisi. Herää aamuyöllä miettimään.

Voin pilata mukavan keskusteluhetken. Pari tunteikasta kommenttia riittää eikä kahvi enää maistu hyvältä. Saatikka työnteko. Muutaman kerran jälkeen esiintymiseni on ikuistettu yrityksen historiikkiin. Näistä hetkistä puhutaan ja niitä puidaan - jopa vuosia.

Olen huomannut, että ihminen voi pilata hetkessä jonkun lapsuuden, työmotivaation tai illanvieton. Näitä tarinoita on paljon. Ihminen voi ajaa toisen vuosiksi umpikujaan. Ja itsensä. Eikä siihen tarvita mitään erityistä pahantahtoisuutta. Se valta on meissä. Jokaisessa.

Onneksi lähelläni on ihmisiä, jotka puuttuvat tähän. Kun valta saa minut otteeseen, se vetää minut uuvuksiin. Voi mennä päiviä tai viikkoja, että toivun. Tai läheiseni. Olen kipeän tietoinen myös siitä, että kaikista tilanteista emme täysin toivu - jää jälkiä loppuelämäksi. Ne on voitu selvittää ja sopia, mutta sitten eletään niiden jälkien kanssa. Ja valehtelisin jos väittäisin, etteivät ne enää liikuttaisi.

Onneksi tämä valta saa minut yhä hämilleni. Se on vain hyvä, koska välinpitämättömyys olisi vastoin sitä, mitä haluan oikeasti olla.

Minulle on väliä, miltä näytän ja kuulostan. Minulle on väliä, onko lähelläni hyvä olla. Minulle on väliä, mitä muut ajattelevat ja sanovat minusta - myös silloin, kun en ole itse kuulemassa. Ja toivon, että se on hyvää, sillä tästä sisäisestä valtataistelusta haluan selvitä kunnialla.